keskiviikko 21. elokuuta 2013

Synnyin vahingossa

Miten kestän tätä elämää? Olen ihan turha paskiainen, joka aiheuttaa vain pahaa oloa ja vaivaa. varsinkin äitille ja yhteiskunnalle. Mun pitäis kuolla. Miksen tajua sitä. Kuole kuole kuole saastainen ääliö, ennen kuin aiheutat yhtään enempää vahinkoa muille.

Päätin keskeyttää lukion, en jaksa opiskella sielä, en edes 5 vuodessa saisi papereita. Mietin ammattikoulusta autoalaa, johon sisko nauroi ja iskä sanoi etten työllistyisi koska olen tyttö. Masennus.
Äiti raivoaa, että mun pitää tehdä jotain kotona ja mun täytyy opiskella tai tehdä töitä. Muu ei käy. Aiheutan kuulemma äitille huonoa oloa makoilemalla ja olemalla tekemättä mitään, äitillä on muutenkin niiin raskasta.
Iskä sanoi, etten ehkä laiskuuttani tee mitään, vaan ehkä olen yksinkertaisesti kykenemätön työhön tai opiskeluun (mikä on totta). Joten minun pitäisi mennä jonnekin vammaisille tarkoitettuun opiskelupaikkaan. En mä ole vammanen! Haluan olla kunnon kansalainen enkä yhteiskunnan taakka.
Itku. Itkin oikeasti kunnolla, tosi pitkästä aikaa.

En tiedä, mille tämä bloggaus näyttää, koska teen sen tablettiin tarkotetulla sovelluksella. On muuten ihan huono! mutta ei voi mitään kun tavallista kautta ei pääse.

Ja sain muuten tänään autokortin. Kauan sekin ilo kesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti