I try to study

Moi, oon nyt koulussa! :o En olekaan puoleen vuoteen kuluttanut näitä sohvia. Tulin opolla käymään ja erosin lukiosta, koska se oli välttämätöntä yhteishaun kannalta. Omituista kun muut valmistuu tänä keväänä ja mä vasta alotan (toivottavasti) opiskelun syksyllä. No aion kyllä nyt keväällä opiskella täälläkin, se on mahdollista aineopiskelijana. Monimutkasia nämä nykyajan kuviot, kun täytyy erota ettei menetä pisteitä yhteishaussa, mutta samalla voi kuitenkin opiskella pienten mutkien kautta. :D

I can do anything I want

Miten aina sunnuntaina on kova motivaatio tehdä suunnitelmia ja maanantaina ne toteuttaa, mutta muuten ei mikään onnistu? Nyt oon taas suunnitellut kuinka ensi viikolla syön 4-5 kertaa päivässä noin 1000-1500 kcal. Katotaan, ei varmasti onnistu. Mutta nyt pitää lopettaa toi negatiivisuuden pyörittäminen ja ajatella että mä teen sen, mä pystyn siihen. Koska se on totta. Mä pystyn mihin vaan, jos ite haluan tarpeeksi sitä. Joten tän viikon haaste on haastaa itteni ajattelemaan eri tavalla.

Pohdiskelua

Kuljen pitkin kujia
pimeitä ja kapeita
siellä tottunut olemaan
valo on pelottavaa
turvaudun tuttuun satuttavaan
kun en uskalla muutakaan
pimeyteen kätkeydyn
ihmisiltä piiloudun
mutta vaara vaaniikin varjoissa
en osaa lähteä ajoissa

En osaa enää kirjottaa tänne miltä oikeasti tuntuu. Tästä blogista on tullut kauheen persoonaton. En osaa edes käsitellä tätä asiaa enempää. Ehkä mun on nyt vaikea käsitellä ja ymmärtää tunteita ja varsinkin tuntea. Välillä oon ihan innoissaan, enkä tiedä minkä takia, välillä oon ahdistunut ja sitten tämä perus etten oikeastaan tunne mitään. Olen miettinyt kaksisuuntaisen mahdollisuutta, mutta ei se ole tällainen!

Anteeksi synkät kuvat. Ne tuntuu herättävän

jotain tunteita. En vain tiedä mitä.

"Together we make it trough somehow"

"Some days I'm still fighting to walk towards the light"
Superchick-Courage

Mun voima biisi^^ Tänään en ole taistellut ansiokkaasti. Mun täytyy yrittää kulkea kohti mun unelmaa, valoon. Mutta välillä se on tosi vaikeaa, välillä vaan luovuttaa ja syö. Pitää olla vahvempi eikä ikinä antaa periksi. Pitää kävellä tämä tie loppuun asti.

Kohti valoa

Tänä aamuna tänne kuuluu hyvää :) en tiedä kuinka pitkään se kestää, mutta aion nauttia tästä hetkestä.

That's the truth, really.

Tsemppikuvia teille pienokaiset <3 painakaa mieleen ja muistakaa kun tulee vaikeita hetkiä. Kaikesta selviää!

Kumpaan suuntaan jatkat?

Yritän varovaisesti etsiä tietä laihuuteen. Löydän tien ja kuljen sitä vähän matkaa, mutta lopulta palaan taaksepäin. En haluakaan tätä. Sitten mietin uudestaan ja kuljen tietä eteenpäin. Lopulta palaan risteykseen ja kuljen lihomisen tietä, jossa ahdistaa suunnattomasti. Saan tarpeekseni, palaan risteykseen ja jälleen menen laihtumisen tietä. Käännyn kohti risteystä enkä osaa päättää kumpaa tietä jatkaisin loputtomiin. Syvällä tiedän, että laihuuden tie on oikea, mutta en jaksa ponnistella pysyäkseni siellä. On paljon helpompaa luovuttaa.

Haluan pysyä laihuuden aurinkoisella peltoaukealla, jossa linnut laulavat ja kevyt tuulen vire puhaltaa hiuksissa. Mutta se on raskasta, koska peltoa täytyy viljellä, kyntää ja korjata sato. Talon saa rakennettua kovalle maalle, ja ladon, jossa ruokaa riittää, jos jaksat hoitaa viljelmiäsi.

Lihomisen tie johtaa suolle, jossa suonsilmäke imaisee helposti jalan ja kulku on pimeässä vaivalloista. Oksia tarvitsee väistellä, varoa mihin seuraavaksi astuu. Suolla eläminen on masentavaa, ahdistavaa ja toimeen tulemisenkin kannalta vaikeaa. Sinne on mahdotonta rakentaa pysyvä talo, sillä hiljalleen se vajoaa syvemmälle etkä pian pääse kotoasi pois. Jos et lähde ajoissa, talosi on kadonnut -ja sinä sen mukana.

Tarina haudankaivajasta

Kaivaa omaa hautaansa
sen etukäteen tietää
huomenna katsoo kuolemaansa
vain yö tarvii sietää
hukannut on elämänsä
kauan sitten
jälkeen syntymänsä
ei elossa ollut kuin hetken
kunnes pimeys vei kaiken

Kuu loistaa taivaalla
se valaisee kaivajan
ainut valo hautausmaalla
tekee tumman varjon
kaivaa yhä syvempää
kuoppaansa pimeää
lopulta ei ylös pääse
auttaako häntä kukaan

Aamun viimein sarastaessa
kaivajan viimeinen henkäys
silmät sulkee hymyillen
sormen pieni nykäys
niinkuin sanoi ennustus
hän kuoli omaan hautaansa
kuten oli tarkoitus
rauha hänen sielulleen
vihdoinkin helpotus

Promises are made to be broken, right?

"Promises, and they still feel all so wasted on myself" Nero

Enkä ole vielä rankaissut itseäni.

"And you keep telling me

Telling me that you'll be sweet

And you never want to leave my side

As long as I don't brake these"

Nero

"With blackbirds following me

I'm digging out my grave

They close in swallowing me

The pain, it comes in waves"

Linkin Park

I'll promise

Eilen 50 pointsia, tänään 50. Tästä ei nyt tule yhtään mitään. Mutta en aio luovuttaa, yritän niin kauan että onnistun. Oon miettinyt että suunnittelen tuhannen kalorin ruuat päivälle, edes sen verran mun täytyy pystyä syömään. Haloo idiootti noilla tämän hetken syömisillä sä et laihdu! Haluatko sä olla hoikka? Haluatko sä olla kevyt? Haluatko sä vittu hallita sun painon?! Joo?

Nyt tehdään niin että joka päivä menet ainakin kerran, mielellään kaksi, kävelylle/juoksemaan ja syöt alle 1000 kcal. Joka päivä. Jos sä oikeasti haluat laihtua, sun täytyy tehdä niin kun mä sanon. Okei mä yritän. Yrittäminen ei riitä, sun on pakko tehdä niin. Ok.

Ja nyt, just nyt, kirjotat tuon paperille ja laitat kaapin oveen näkyville. Jos sä vielä kerrankin rikot nuo säännöt, viillän niin syvälle että iso verisuoni katkeaa ja veri roiskuu ympäriinsä.

Ahdistus ja paniikki

60 pistettä, syömiset meni lopulta aivan liiallisuuksiin. Onneksi sentään liikuin reilusti yli tunnin. Haluan pois tästä rasva läski kehosta. Etsin paniikissa pakotietä kun pääovesta ei tunnu pääsevän ulos. Löydän uusia avaimia mutta ne eivät sovi lukkoon.

Vajakki täällä taas

80 pistettä

Ensimmäinen päivä onnistui täydellisesti! Tää on just sopiva haaste, koska se eriyttää laihdutuksen osioihin. Jos yksi osio menee joku päivä huonommin, huomaa ettei se kaada heti kaikkea, seuraavana päivänä voi taas tsempata lujemmin.

Mulla ei ole ollut itsemurha-ajatuksia vähään aikaan, kun oon löytänyt mun elämälle tarkoituksen. Ja kaikista tärkeintä: se vielä onnistuu. Voittekin arvata että kyseessä on painon pudotus.

Tää blogi on kyllä kiertynyt hieman liikaa laihdutuksen ympärille. Mutta ei mun elämään kuulu tällä hetkellä oikeestaan muutakaan. No opintoja mietin. Haen varmaan yhteishaussa leipuri-kondiittorilinjalle ammattikouluun. Saattaa olla pikkusen outo valinta mutta tykkään leipoa ja tuolla amiksessa keskitytään enemmän tekemiseen. Toisaalta olisin muita 3 vuotta vanhempi, eli joutuisin olemaan yksin luultavasti. Ja toinen toisaalta; haluan eläinlääkäriksi. Tykkään tosi paljon biologiasta, kemiasta ja matikasta (ja kielistä), siis juuri niistä mitä tarvitaan eläinlääketieteellisessä. Olen haaveillut tuosta ammatista jo ala-asteelta. Enkä halua olla toinen luuseri joka ei pystynyt opiskelemaan unelma-ammattiinsa. Äiti ei meinaan myöskään pystynyt onnettomuuden seurauksena, koska se vaikutti työmuistiin merkittävästi. Ja nyt mä en pysty koska oon ahdistunut ja masentunut ääliö. Oon huomannut että mun aivot käy hitaammalla, unohtelen asioita jatkuvasti ja järkevien lauseitten tuottaminen on välillä tosi vaikeeta ja kaiken lisäksi änkytän toisinaan. Noi kaikki on noloja asioita ja kertoo siitä että oon vajaa. (vaikka psykologisten testien mukaan olen keskivertoa parempi älyllisten tehtävien ratkaisussa).

edit//__________________________________________________________________

Kirjoitin tuon jo eilen. Ja juuri kun pääsin mainitsemasta ettei itsemurha-ajatuksia ole ja syömiset on jotakuinkin hallinnassa, ei kumpikaan päde tänään. En ole liikkunut yhtään, menin kyllä tallille ja aloin harjata meidän hevosta, mutta luovutin sitten ja lähdin kotiin ahmimaan kaikkea ihan vitun liikaa. Joten pisteet jäivät 40. Huomenna lupaan syödä vain hedelmiä ja juoda teetä/vettä, vaikka menenkin töihin ja salibandytreeneihin.

I want it so bad. Is it enough?

Ai pitäiskö mun seuraavana lauantaina painaa 57 kg? Never gonna happen, ei tuu onnistuun. Nytkin paino leijailee pilvissä ja sen eilisen suunnitelman päätin heti aamulla jättää toteuttamatta. Mietin että voisin aloittaa kymmenen päivän haasteen. Huomenna on maanantai ja täydellinen aloitus päivä.

Miten tää laihdutus voi taas olla näin vaikeeta. Pari viikkoa sitten se sujui ihan helposti, mutta rupesin sen jälkeen ajattelemaan että mitä jos muut tulee kateelliseksi kun se on niin helppoa. Ratkaisin ongelman hienosti lopettamalla laihdutuksen, mistä seurasi kontrollin menetys. Painoa mun pitäis menettää eikä kuria.

Eli huomiseksi 500 kalorin suunnitelma johonkin näkyvälle paikalle, että siitä voi tarkistaa milloin ja kuinka paljon on lupa syödä. Lisäksi vettä täytyy juoda paljon ja nukkua monta tuntia, mutta ne eivät tuota ongelmaa, ja liikkua ainakin tunti joka päivä. Huomenna saatan mennä ratsastamaan jos intoa löytyy.

"Ylösalasylösalas pysytellään pyöreinä"

Lupasin laittaa painon viikon välein, joten tänä aamuna 58.2 kg, tänä iltana noin klo 19 oli 58.2 kg ja tänä iltana klo 24 oli 59.6 kg. Miten voi olla niin vaikea kieltäytyä mieliteoista? Makeita herkkuja en ole syönyt niin kuin lupasin, mutta tavallista ruokaa, muroja jogurtin kera, leipää ja sipsiä. Söin varmaan 2000 kalorin edestä muutamassa tunnissa! Onneksi tänään muuten söin "vain" lyhyen subin vegepihvillä. Käytiin siis kaverin kanssa shoppailemassa ja siinä lomassa Subwayssa. Tulee nyt samalla subia mainostettua mutta oli tosi hyvää. Meen kyllä joku kerta uudestaan.

Piti vielä hehkuttaa että eilinen paastopäivä suju tosi hyvin, join vaan 3 kuppia vihreetä teetä. Aamuyöstä tosin heräsin sydämen tykytykseen, ja niinpä join vettä, söin kurkkua ja yhden paahtoleivän pelkälleen. Huomiseksi pitäisi vielä jaksaa suunnitella ohjelma.

Klo 10-11 herätys, aamutoimet, aamupala
Klo 11-12 aamukävely
Klo 12-13 pyykkien silitys ja viikkaaminen
Klo 13-13.15 teehetki
Klo 13.15-15 päiväkävely
Klo 15-16.30 keskeneräisten töitten tekoa, kollaasi
Klo 16.30-17 iltatee+hedelmä
Klo 17-19 lepoa, kirjan lukua
Klo 19-20 iltatoimet
Klo 20 kirjan lukua sängyssä

Parempaa uutta vuotta kaikille! <3

Mun uuden vuoden lupaus on, etten syö tammikuussa mitään makeita ja sokerisia herkkuja.

"Learn from yesterday
Live for today
Hope for tomorrow"

"May the new year bring to you warmth of love,
and a light to guide your path towards a positive destination."

"Friends bring happiness throughout the year, especially a friend like you"