tärkeä? niin varmaan.

Voiko ihminen olla niin laiska
Että mielummin kuolee kun pesee ikkunoita?
Tässä vastaus: ei voi
Täytyy olla paljon muutakin
Lääkkeitä naamaan ja katolle mars
Palkintona ikuinen helpotus
Otatko myös vastuulle
Muiden surun ja ahdingon?
Mieti vielä kerran
Koska olet tärkeä elämäsi verran

Mietin uusia tekosyitä, miksi en tekisi sitä. Huomenna menen shoppaileen, torstaina on inssi. Mutta välittäisikö kukaan oikeasti? I don't think so.



Ps. Olen vihdoin saanut ruokailut paremmin haltuun

Motivaatio kuvia



Ei sinua tänne tarkoitettukaan

Onko tämä oikeasti mahdollista? Hyvä ystäväni, tai luulin häntä sellaiseksi, kulkee rinnallani kun tarvitsee kuuntelijaa ja tukea. Sitten kun hän voi hyvin, saan luvan kadota hänen elämästään. Kun hän taas voi huonommin, ollaan niin hyviä kavereita ja kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ehkä vaan ylireagoin taas, kuvittelen omiani. Haluaisin puhua, mutta en uskalla. Mitä jos jäisin taas yksin?

 

 

Kun tunnet hiljaisuuden

on aika lähteä pois

paeta maailmaa

ja sen pahuutta

kiipeä katolle

juokse merelle

ei sinua tarvita enää

kukaan ei tule perään

kun lähdet pois tänään

olet luojan vahinko

virhe peruuttamaton

katso taivaalle

tähdet hymyilevät sinulle

ne tietävät taakan sen

joka painaa harteillasi

häviä päältä maan

ei sinua tänne tarkoitettukaan.

Remember those

 

 

 

 

 :D

 



To ana

Help me, please

To get off these

Fat tummy and legs

Take all the food away 

from my hands

Keep me safe in your mind

I promise I try

Harder than ever

I stop trying never

Help me, please

I need my body back

To get rid of this fat

I miss myself

I've lost myself

Somewhere in the past

I want to find it fast

Please, I really need help

I've tried so hard

But I can't do this alone

I need a new card

So come with me

I never let you go

'Cause I need you

To feel me beautiful

läskiläskiläskiläskiläskiläski

Heti aluksi: tästä vitun paastosuunnitelmasta ei sitten puhuta enempää :@

Päivällä mietin jotain asiaa ja tulin johonkin tulokseen, mutta olen onnellisesti unohtanut mikä se asia oli. Palaan siihen myöhemmin, jos muistuu mieleen.

Äiti katsoi tässä illalla kun otin vaatteita pois. Minä siihen vihaisesti:"Mee nyt muualle, mä en haluu että sä kattelet mun läskejä!" Johon äiti:"No emmä niitä kato." Eli olen ihan saatanan läski, ja haluan päästä eroon näistä ihravuorista. Ja myös äitin mielestä omistan läskiä. No se onkin sellainen laiha hippiäinen "en ole liian laiha, olen alipainon rajoilla" "olen syönyt aika paljon tänään" "takapuoli on liian iso, pitäisi vähän laihduttaa". Oikeasti takapuoli roikkuu, koska siellä ei ole yhtikäs mitään.

Tekisin mitä tahansa, että olisin laiha. Tai melkein mitä tahansa. Tai mieluiten en mitään. Mitä tahansa paitsi vähentäisin syömisiä ja liikkuisin. Laiska läski lihava ylipainoinen tonnikeiju ihrakasa. Laihduta 47 kiloiseksi! Nyt. Heti. Samantien. Oitis. äääääää hajoon kohta palasiksi, en kestä tätä. Ja muuten, se mun viiltelytauko katkesi eilen aamulla. Eikä edes auttanut yhtään. Ehkä kokeilen taas kuristaa itseäni. siis kokeilen, en tapa.

 

 

Huutaisin, jos olisin yksin.

 

 

 

 



Lisää runoja

My own poems:

 

 

Laiha, laihempi, laihin

 

Laihuuteen 

sinne tähtään yhä uudelleen

mietin aterioita

leivän kannikoita

jogurtin oikeaa määrää

kasvista ja hedelmää

terveellinen suunnitelma

on koko jutun perusta

miksi on niin vaikeaa

noudattaa tuota suunnitelmaa

laihuuteen

sinne tähtään yhä uudelleen

 

 

 

 

Face it

 

The storm is coming

where are you running?

you must face the attack

feel it on your back

it tryes to destroy your dreams

stop your strong wheels

but you must fight against

lead your path to the faith

you will win this war

get it what you're fighting for

if you just believe in yourself

and fight till the end.

 

 

 

 

With you

 

I wanna be thin

but it's not the everything

I also wanna help people

want them to get better

I wanna listen and care

if you just swear

to be honest, not to lie

I will be on your side

until one of us die

for every single day 'n' night

 

 

 

 



WTF

Pääsin vasta nyt käymään puntarissa. Se ei kyllä mieltä kohentanut, kun tää paasto alko niin hienosti, että söin karkkia n. 1000(!) kcal edestä karkkia. 58,8 kg. Voi vittu. Huomenna on onneksi helpompi pitää kiinni tästä, kun mennään sinne mummolaan. Mitenköhän ensi viikon kanssa käy, kun ei ole mitään ohjelmaa viemässä ajatuksia pois ruuasta.

Keskustelu itseni kanssa ennen nameja (ja kävin sitä monta tuntia)

- Haluan ahmia kaikkea rasvasta, sokerista ja melkein mitä tahansa hyvää
- Ei se käy mä oon nyt paastolla
- Mutta mä haluun! Kyllähän mä voin vähän herkutella, jos käyn vaikka pyöräilemässä tänään
- No sen haluaisin nähdä että lähet pyöräileen. Ensin sinne ja katotaan sitte niitä herkkuja
- Jaetaanko karkit?
- Jaetaanko jo karkit?
- Voitaisko nyt jakaa ne?
- Menen nyt äitin ja siskon kanssa ostoksille, siinä sopivasti jonkin aikaa
- Eiku mitä jos jäisinkin kotiin syömään?
Kaupoissa:
- Mennäänkö hampurilaiselle? Voisitko ostaa tommosen proteiinipatukan mulle? Haluan jotain hyvää!
- Ei syöminen tee minua iloseksi ja onnelliseksi. se tarjoaa vain väliaikaista helpotusta, mutta sen jälkeen on luultavasti vielä pahempi olo.
Sisko kertoo jostain kirjasta, jossa on terveellisiä herkkuja. Pitää kattoo joskus mitä siellä on.
Kotona n. klo 15:
Jaetaan karkit meille ja syön lähes koko oman osuuteni. Vitun läski ääliö.


Kirjoitin aamulla käteeni tee. Se tarkoitta kolmea asiaa:
1. se juoma, että muistan juoda teetä kun on nälkä
2. tehdä-verbin käskymuoto, että nostaisin perseeni ylös sohvalta ja lähtisin lenkille
3. pikkuveljeni nimi alkaa t:llä, ja hän joskus kysyi minulta "miksä aina syöt niin paljon, kun sulle kerran tulee niin huono olo siitä"

Ja nyt toivotaan että pystyn olemaan huomenna ja ensi viikolla syömättä!

Viikon paasto

Päätin, että paastoan viikon alkaen nyt. Jos rupeaa heikottamaan, juon mehua tms. Eli periaatteessa nestepaasto. Täytyy vaan laittaa käteen muistutus, kun muuten se voisi unohtua. Ja unohtua ihan oikeasti, muistini on todella surkea, en aina muista edellistä päivääkään. Saati itselle tehtyjä lupauksia. No ainakin se täällä lukee :)

Mummolassa voi tulla hieman hankaluuksia, mutta aion sisulla olla sielläkin syömättä. En saa välittää pätkääkään, mitä muut ajattelevat/sanovat. Harmi vain myös äitin sisko on perheineen paikalla.. Älä. Anna. Sen. Haitata.

Hmm, ajattelin nyt käydä ottamassa alkupainon, mutta en taida uskaltaa tän päivän ahmimisten jälkeen, joten ehkä huomenna. Tulen aamulla lyhyesti kertomaan painon, jos pääsen vaa'alle. Todellakin toivon, että vähintään 2 kg lähtee viikon aikana, mutten ole yhtään varma, millaiselle säästöliekille kehoni päättää mennä.

Toisaalta tämä paasto hieman pelottaa, koska en tiedä pystynkö syömään taas enemmän sen jälkeen. Kontrollini on sen verran vahva, että luulen olevani nestedieetillä kunnes joudun sairaalaan tai joku pakottaa minut syömään. Mutta en anna sen häiritä, sillä jos niin käy, niin antaa käydä! Mutta entä jos sydämeni ei kestä sitä? No sitten syön vähän jotain, mun täytyy edes yrittää. Eli nyt aiot uskaltaa kokeilla? Kyllä, ehdottomasti.

Ugly & unhappy bitch

 

 

Haluan tehdä kunnon jäljet, haluan että veri valuu, haluan että sattuu niin paljon että silmät vuotavat. Ja ennen kaikkea haluan olla hento pieni keiju, joka tuntuu särkyvän, jos sitä kohtelee kovasti.

 

 

 

 

En jaksa esittää iloista ja hymyilevää ja "kaikki on hyvin"-tyyppiä. Miksi en voisi olla oma itseni, miksi pitää esittää jotain muuta? Koska en halua, että muille tulee huono olo takiani. Ehkä juuri sen vuoksi olen niin eristäytynyt muusta maailmasta.

Olen joutunut pakottamaan itseni hymyilemään. Kun olin laiha, hymy tuli kuin itsestään. Olin oikeasti onnellinen. Masennun sitä enemmän, mitä lihavammaksi tulen, koska en tunne olevani enää minä. Enkä pysty kontrolloimaan edes syömisiäni.

 

 

 

 

 

 

 

 

Muista tämä:

 

 

 

 



Lonely, depressed, suicidal