sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Ei sinua tänne tarkoitettukaan

Onko tämä oikeasti mahdollista? Hyvä ystäväni, tai luulin häntä sellaiseksi, kulkee rinnallani kun tarvitsee kuuntelijaa ja tukea. Sitten kun hän voi hyvin, saan luvan kadota hänen elämästään. Kun hän taas voi huonommin, ollaan niin hyviä kavereita ja kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Ehkä vaan ylireagoin taas, kuvittelen omiani. Haluaisin puhua, mutta en uskalla. Mitä jos jäisin taas yksin?


 
 
Kun tunnet hiljaisuuden
on aika lähteä pois
paeta maailmaa
ja sen pahuutta
kiipeä katolle
juokse merelle
ei sinua tarvita enää
kukaan ei tule perään
kun lähdet pois tänään
olet luojan vahinko
virhe peruuttamaton
katso taivaalle
tähdet hymyilevät sinulle
ne tietävät taakan sen
joka painaa harteillasi
häviä päältä maan
ei sinua tänne tarkoitettukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti